Kirjoittaja
Sihteerit ovat kaksi tyttöstä, toinen Oulusta ja toinen Jyväskylästä. Molemmat ovat täysin kyllästyneet miehiin ja heidän oikkuihinsa.
 
23.04.2007 - 18:02
Insinöörin kanssa, mikä lie sitten homman nimi olikin, on se jotenki kuivunu kasaan. Munaa ei oo herunu yli kahteen kuukauteen ja oon itekki jotenki alkanu pitää sitä enempi kaverina. Rakkauski vissiin hiipuu, jos ei saa vastalämpöä osakseen. Oon mää siellä majaillu, aina ko baarista tullu, eikä kotia asti jaksanu, mutta suosiolla nukkunu sohvalla ja lähteny johonki heti ko tullu parempaa tekemistä. Viime viikonloppuna olin kavereitten kanssa liikenteessä molempina iltoina, liekkö ollu Insinööri vaan mielissään. On se edelleen mun mielestä hauska, mutta se mieluummin elää sitä omaa virtuaalielämäänsä. Siinäpähän olkoon.
Sitten, tapasin yhen pojan. Se on mun kaverin kaveri ja oon nyt kaks kertaa ollu samassa porukassa liikenteessä. Ekalla kerralla näytti et se ois voinu olla kiinnostunu vähäsen, mutta koska sillä oli vähän niinku "sokkotreffit" yhen toisen sen kaverin kaverin kanssa ni en viittiny ees kokeilla. Nyt viikonloppuna oltiin taas samassa porukassa liikkeellä, mutta jotenki tuntu et se ei enää osottanu minkäänlaista kiinnostusta mua kohtaan. En sen kummemmin jaksanu vongatakkaan, liekö sitte kuvitellu koko jutun. Ei mulla oo mikään kiire, tutustua ja kattoa onko aineksia enemmän ko kaveruuteen... Sillä niin mukava poika on ihan jees vaikka vaan kaverinaki. Antaapa ajan näyttää. Koska hommat on vähän jäässä täällä päässä, ja koska en oo aikoihin nähny Rinsessaa ja muita Keski-Suomen kavereita, aattelin vapuksi kömpiä niitä moikkaamaan. Verestellä vanhoja muistoja ja juhlia kunnolla pitkällä kokemuksella hyväksi todistetussa seurassa. Tiiä häntä vaikka sieltä joku vanha hoitokin lämpiäis läheisyyden puutteeseen.... 03.04.2007 - 19:29
No kyllä miehet on kummallisia. Meikän paras ja mukavin meseystävä laitto tänää bänks ko tajus että mulla on joku säätö meneillään... Oon jutellu sen kanssa aina niitä näitä enkä oo koskaan huomannu että se olis yrittäny herutella mua tai mitään sen suuntasta. Kyllähän mää aina sanon et en seurustele, mutta että tyyliin tapailen ja ei mittää vakavampaa yms. koska sehän on totuus. Ei meikä oo yrittäny mitään salailla että Insinööriin oon ihan in lööv ja että jottai juttua on. Mutta mulla on käyny ainaki kolmen miehen kanssa samalla lailla... Ollaan juteltu eikä mittää *heruttel heruttel* ni sitte ko selviää että mulla on "mielitietty" ni sitte laitetaan estoon ja poistetaan kontaktilistalta :P
Kumma juttu että nuo virtuaalimaailmassa elävät ihmiset jotenki kuvittelee että jos juttelen jonku kanssa ni heti seurustellaan. Ja miten ihmeessä voi ees rakastua ihmiseen jos ei koskaan nää sitä ees livenä? Ei kai meikä irl-elämässäkää oo heti seurustelemassa jos jonku tutun kanssa juttelen maailman menosta. Mihin on hävinny ne vanhan hyvän ajan ystävyyssuhteet??? 02.04.2007 - 16:23
Joo meikähän sitte eile eksy baareileen mun kaverin kämppiksen kanssa. Insinöörin joku ex muija tuli sielä kapakan vessassa riehuun ja uhkas hakata mut. Meikä ei ees tienny kuka se hullu lehemä oli ennenku se kaverin kämppis kerto et se oli se yks muija joka oli sillo kapakassa ko meikä hakkas Insinöörin ko se lähenteli sitä just hullua lehemää. Että voihan pilu.
01.04.2007 - 15:52
Taas on viikoloppu taka-alalla ja niinpä niin siinä taasen kävi että Ingenjöörin kanssa päädyin kapakoimaan perjantaina. Yhessä kuppilassa oli kanta-asiakaskekkerit ja sinne sitte suunnattiin. Ovella se oli sillee että voi vittu meikä tuntee ton portsarin... Meikä oli kanssa sillee että hehe, joo, niin meikäki. Jätin vaan sanomatta sen, että meikä on pannu sitä joskus aikanaan :P Joopajoo, kaks ilmasta rinkkiä sielä sai, että aikas lailla kehnosti. Varsinki ko olin oottanu et isä hakis mun vanhan lumilauan pikkusiskolle kun ne oli matkalla lappiin. Elikkä pääsin alotteleen vasta ysin aikaan ja ehin kyllä puoli pulloa el timppaa kumota siinä suht sukkelaan. Ilta oli sinänsä onnistunu että kierrettiin lähes kaikki kaupungin kapakat ja mulla muisti loppuu toiseks viimeseen, kun viimeset muistikuvat on siitä ku joku tarjos meille tequilaa... Oli vähäse paljo rapula aamulla ni lupasin siis "lupasin", niin ikään ko Insinööri ikinä olis multa lupaa kysyny, ni sen mennä poikain kanssa keskenää kapakoimaan illalla. Kumminki siinä rapulan hellittäessä kokkasin meille huippusapuskaa ja lämmittelin saunan.
Nooh eilinen siis kunniakkaasti selvin päin. Toki se vähän ketutti ettei Insinööri vaivautunu ilmotteleen olemassaolostaan siinä neljän kieppeillä... Nooh nytte suuntaan humanistikaverini kanssa päiväkaljalle. Insinööriki oli ehtiny loiventaa jo pääsä sekasi ja pyyteli kattoon kauhuleffaa. Onneksi olin jo sopinu muuta, muutenhan meikä olis ollu sillee vuf, häntä heiluen oven takana venaamassa :P Vittu mikä lapanen meikä on. Jos mää oisin mun mies ja oisin tämmönen ni en kattelis mua sekunttiakaan pitempään. 29.03.2007 - 14:21
Joopas joo. En oo vieläkään päässy insinööristä eroon. Nytte jopa vietettiin pariskuntaviikonloppu sen kavereitten kanssa. On se kyllä jännä miten asiat menee omalla painollaan... Virallinen asetelma on edelleen kuulemma se että me vaan "hengaillaan"...
Olipa huippua kun sanoin Insinöörille viikonloppuna et pilua ei kyl heru ko mulla on menkat... Se oli sillee et "mitä vittua, menkat... miten sää et oo ton pahemmalla tuulella???" Joo ei meikä jaksa ressata vaikka kyllähä menkat aina vituttaa :P Tiistaina toteutin mun pikkuvaimofantasioita ja jynssäsin sen kämpän sillä aikaa kun se oli töissä. Imuroin, luutusin, tamppasin matot, tuuletin petikamppeet ja pyyhin pölyt. Pölyjen pyyhintä oli loistava idea, sillä löysin sen vitriinin päältä sen sotilaspassin välistä sen PANOPÄIVÄKIRJAN! Meikähän nohevana kollasti sen ja ei se paskaa ollu puhunu kun sano että seittemäänviiten lopetti aikanaa laskemisen. En tiiä pitäskö olla onnellinen vai suuttunu sillä mun nimee siellä ei lukenu... Ehkä ihan hyvä, en oo ainakaan vielä entinen pano :D Hokasin tuossa viikonloppuna et meikä on pelannu liian kauan... Siis koittanu tehä vaikutusta siihen olemalla jotai muuta ko mitä oikeesti oon. Nytte vasta melkee vuoden säätämisen jälkee oon uskaltanu rentoutua ja lopettanu laskelmoivan toiminnan. Antautuminen spontaanisti sille miltä just sillä hetkellä tuntuu on jotenki tehny ihmeitä meiän "suhteelle". Yleensähän itestään voi paljastaa kaiken siinä vaiheessa kun toinen alkaa olla "varma". Insinöörin kanssa oon ollu niin kauan varpaillaan ja harkitseva koska tää on ollu niin epävarmaa kaikki. Nytte alkaa helpottaa. Silti kuitenki on sellanen tunne et elän jossaki valheellisessa hyvänolontunteessa ja että kohta taas menee bänks että pätkähtää. Ja sitte kai se ennuste alkaa toteuttaan itteään. Pitäis uskaltaa vaan tsillata ni kaikki menis paljo paremmin... Vaikeita nää ihmissuhteet :P 29.03.2007 - 14:17
Otin eilen ja otin toissapäivänä.
Otin suunnuntaina, lauantaina ja perjantaina. Ja torstaina ja keskiviikkona ja sitä edellisenä. Onpa rankkaa tää elämä. Meikästä tuli työtön. Lähetin läpällä hakemuksen yliopistolle. Sitte hain puutarhurilinjalle. Meikästä tulee kukkakauppias ja alan kasvattaan pelkkiä bonsaita. Krapulassa koittaa kuolemanpelko. 27.03.2007 - 02:03
Munhan piti olla taas piiiitkään selvin päin, mutta lauantaina yks kaveri soitteli et pitää mennä pitään sille seuraa, kun oli edellisenä iltana ollu juopottelemassa ja saanu niin kauheet morkkikset, ettei pystyny yksin oleen kotona kun seinät kaatu niskaan. Noh siitähän se idea sitten lähtikin kun käytiin päiväkahvilla (lonkero voidaan tässä tapauksessa laskea kahviksi, eikö vaan?) niin kaveri sit sai suostuteltua mut kans alkon kautta. Eikä tässä vielä läheskään kaikki, illan mittaan Lapsuudenkaveri otti koodia, että on kans viihteelle lähdössä ja sovittiin et nähdään... Seuraavana aamuna ei ollu yhtään krapula.. katoin viereeni niin Lapsuudenkaverihan se siinä nukku ja olinhan minä tyttö taas muistanut jaksaa sulojani yön aikana. Pitäsköhän opetella pitään housut jalassa? Kumma kyllä, ei oo morkkiksia, toisaalta miks oiskaan kun en mitään oo pahemmin hölmöilly ja kun Lapsuudenkaveri aamulla sit heräs niin oltiin taas ihan niinku ennenki, eli mikään ei muuttunu vaikka vähän harrastettiin. Mutta silti nyt alko absolutismikausi.
22.03.2007 - 16:19
Tuparit sitten venähti neljä päiväsiks... Kaamea olotila oli eilen. Oon taas suoriuttanu kaikkea hienoa. Erehdyin panemaan Parkettiasentajaa. Sain samalta naapurilta lapun. Join kaikki rahat.. Morkkikset on mitä mahtavimmat. Maalarin kaveri, joka on nyt päättäny et on ihastunu muhun, sekin soitti. Taas vois olla vaikka juopottelematta tovin.
17.03.2007 - 14:12
Hiukset on värjätty, viinat on ostettu, tupakkaa on, safkat pitäs ruveta valmistamaan. Illalla tuparit! Ihanaa! Mä just tossa suihkussa päätin et suruaika Maalarista on nyt ohi, ja tämä tyttö bailaa illalla niin ankarasti, että ei taas mitään tajua mistä sitä aamulla itsensä löytää.
Elämä on muuten sittenkin ihan kivaa :) 16.03.2007 - 00:27
Surffasin tässä illan iloksi tonne tilastoja kattelemaan ja onpa kivoja hakusanoja käytetty kun meille on tänne kylään eksytty.
Mie taas eilen shoppasin niin että uus visa electron vinku kivusta. Mutta ihanaa on Tarantino-boxi!! Tai siis se mulla jo on mut tuo tollanen Touch by Tarantino -boxi, lisäks ihana taulu ja jotain muuta turhaa. Mulle jäi perjantain puheluiden jälkeen Maalarista huoli, ja eilen kyselin sen vointia ja fiiliksiä, siellä kaikki ok. Hyvä homma! Mä pidän lauantaina tuparit, saa nähdä tuleeko väkeä vai ei. Kutsut nimittäin lähti vasta tiistaina, aika lyhyt varotusaika. Mutta ihanaa silti viettää kivaa iltaa. 13.03.2007 - 14:56
Tää mun yks vuosien takainen pano tää Parkettiasentaja, oli eilen käymässä tässä mun työpaikalla ja kertoili sitten että menee emännän kanssa hieman huonosti. Noh mä sen kanssa siinä höpisin niitä näitä. Se lähti pois valomerkin aikaan, eikö tullu sitten yöllä viesti:
"Pääsenkö sun luo yökylään, en kestä olla kotona." Luin vasta aamulla ton viestin, eli se ei tullu yökyläileen, mutta ilmotin sille kyl aamulla viestillä, että on tervetullut meille, millon vaan. Mutta se tässä nyt ihmetyttää, että mikä nää kaikki miehet on taas saanu liikkeelle? Mä en oo kiinnostunu nyt säätämään oikein mitään, niin eikö sillon just tuu ihan yllättäviltä tahoilta viestiä. Ei pysty tajuamaan. Tittididii, tänään kun pääsen yöllä töistä niin alkaa KAHDEKSAN päivän vapaaputki! Kyllä maistuu. 10.03.2007 - 20:34
Mä en nyt enää tajua tätä hommaa pätkääkään. Ei riitä, että Maalari ja sen paras kaveri mulle soittelee. Tossa päiväsellä se yks Maalarin kaveri, jonka vierestä heräsin tässä taannoin, soitti mulle kaks kertaa. Sillä oli ikävä kuulemma mua ja halus toimittaa vaikka mitä painokelvotonta kun täältä Riihimäeltä kotiudun. MIKÄ NÄITÄ KAIKKIA VAIVAA??
10.03.2007 - 12:02
No niinhän siinä kävi, että heti kun tytöt Ikealle ehti niin johan tuli Maalarilta eka puhelu. Ei sillä taaskaan mitään kummempaa asiaa ollu, kyseli joko oon löytäny ittelleni uuden prinssin ja muuta typerää. Siitä se riemu sitten ratkeskin, koko illan piris taas puhelin. Oli kyl ihan hyvä keskustella sen kanssa, se kertoili vähän tilanteistaan ja olin taas aavistellu oikein, menee alaspäin koko ajan. Hyvä et sai jollekin puhuttua asioistaan, kun ei sillä kauheesti taida olla ihmisiä joille uskaltaa noista hommista puhua.
Aamulla tapahtukin sitten jänniä, mulla oli varmuuden vuoks puhelin äänettömällä, etten herää ihan pirun ajoissa typeriin puheluihin. Olihan se puhelin taas pirahdellu puol kympin aikaan. Tällä kertaa soittaja ei kuitenkaan ollu ite Maalari, vaan Maalarin paras kaveri. Soitin sitten takasin ja ei silläkään mitään asiaa ollu, jäi vähän vaivaan et miks se mulle on soittanu, mut ei siitä mitää ihmeellistä irti saanu. Sit soitti viel tossa äsken uudestaan, eikä taaskaan mitään asiaa. En enää tajua tätä toimintaa, mutta tarviikos mun nyt tajutakkaan aina?? Kohta lähdetään taas hieman shoppailemaan, onneks tuli eilen se Ikea käytyä, niin ei tarvii tänään lähtee sinne jonottelemaan.. 09.03.2007 - 15:48
Nimittäin tälle Riihimäen retkelle.Maalarilla taas korkki auki, onneks en ole Jyväskylässä asiaa todistamassa ja pahimmassa tapauksessa jotain tyhmää säätämässä sen kanssa. Kohta kutsuu Ikea!!!
08.03.2007 - 22:31
Mulla on nykysin aina juopottelun jälkeen kaameat morkkikset, vaikka en ees tekis mitään typerää. Pitää varmaan lopettaa taas tuo juopottelu, ei mitään järkeä. Sitten krapulapäivinä tulee myös ihme hemppistelykohtauksia eli ikävä Maalaria, tai itseasiassa varmaan ikävä parisuhdetta. Loppupeleistä taitaa olla vaan hellyyden kaipuuta tai jotain sen sorttista, menee kyl ohi huomiseen mennessä. :)
Rinsessa
Rinsessa on 23-vuotias tyttönen. Kaikki ihQihana kuten pehmolelut ja pinkki saavat Rinsessan hyvälle mielelle ja innostumaan. Rinsessan kantakuppilasta on henkilökunta suositellut hänelle S-etukorttia ja lupautunut tilaamaan pinkkejä pillejä neidin lonkeronjuontia varten. Rinsessa työskentelee pubissa ja on siksi myös itse aikamoinen sieni. Joka tytöllä pitää olla ainakin yksi homokaveri, mutta Rinsessalla heitä on vaikka muille jakaa.
Tällä hetkellä Rinsessa on keksinyt eron jälkeiseen elämäänsä uutta sisältöä, päivät täyttyvät pokerin pelaamisesta ja uuden asunnon sisustamisesta sekä travianin sairaalloisesta pelaamisesta. Lisäksi S-etukortti on nyt hankittuna ja kumppanikseen se sai vielä plussakortin! Upea
Upea on 24-vuotias juuri ammattikorkeakoulusta valmistunut tyttö. Upea pitää opiskelusta huomattavasti työntekoa enemmän (tästä myös johtuu hänen krooninen rahapulansa) ja suunnitelmat jatko-opintoja varten ovatkin jo vireillä. Upea pitää juhlimisesta ja joogaamisesta ja hän rakastuu aina aivan vääränlaisiin miehiin. Hakusessa olisikin tällä kertaa herra, joka täyttäisi vuosien varrella aika pitkäksi äityneen kriteerilistan... Huoleton elämänasenne ja suppea tunneskaala ajavat Upean aina hankaliin tai erittäin hankaliin suhteisiin vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa. "Tuntuu niin paskalta et mun täytyy olla elossa."-mottona niin tietääpähän sitten elävänsä. Muuten elämä maistuu mansikalta ja haaveena Upealla on puutarhurin tms. ammatti ja oma puutarhamyymälä :) Asennetta!
  | |||||||||||||||||||||||||||
