Maalarin kanssa taas niin pirun hankalaa! Se on mies ja sillä on varmaan jotenkin hankalampaa tuo verbaalinen ilmaisu, mutta se saa sillä mut sit pahalle mielelle. Otettiin tänään tossa pari tuntia sitten oikein kunnon tekstiviestifighti! Mutta nytpä sitten tämän neidin itsepäissyyspiru pääs irti ja minähän en varmasti ota herraan yhteyttä, ellei se ite laita jotain. Oon kuunnellu koko päivän Zen Cafea ja biisistä Idiootti tulee niin Maalari tällä hetkellä mieleen (itseasiassa tää kuvaa lähinnä meidän seurusteluaikaa, mutta kyl nykyhetkeäki):

Saatan viettää monta päivää
ajatellen niitä näitä
vihamiesten hautajaisia ja ystävien häitä.

Saattaa mennä viikon päivät,
etten todellakaan yhtään
älykästä ajatusta itsestäni pysty nyhtään.

Koeta hyväksyä
en osaa käyttäytyä
olen idiootti.

Saatan käyttää kaikki rahat viinaan,
jos sellaisen oikun
toteutus mua helpottaa ja sitten kavereilla roikun

Saatan olla monta päivää
syömättä ja kiihtyvyyden
asteikolla mitattuna tunnen nollan läheisyyden

Koeta hyväksyä

Minä puhun paljon, nukun vähän.
Jätän laskun viime tinkaan,
hätäännyn ja soitan perään: 'onnistu ei!

Varsinkaan siksi, että samanlainen olen ollut aina.
Minun elämäni erääntyy kuin vuoden vanha kiinnelaina'

Koeta hyväksyä

Koeta hyväksyä.
Olen idiootti.
En osaa käyttäytyä.
Olen idiootti.
Koeta hyväksyä.
Mä olen idiootti.

Oon mie tänään tehny muutakin kun tapellu tekstareilla. Kävin aamulla pankissa sopimassa laina-asiat siihen kuntoon, että kun ens viikolla kaupat tehdään ni ei oo oikein enää mitää muuta kun nimiä papereihin. Sitten kävin Upean kanssa kahvittelemassa ja vähän kiertämässä kauppoja. Sen jälkeen lähdin äipän kanssa kierteleen huonekalukauppoja ja löysinkin ihanan tv-tason.. Yks murhe taas vähemmän.