Insinöörin kanssa, mikä lie sitten homman nimi olikin, on se jotenki kuivunu kasaan. Munaa ei oo herunu yli kahteen kuukauteen ja oon itekki jotenki alkanu pitää sitä enempi kaverina. Rakkauski vissiin hiipuu, jos ei saa vastalämpöä osakseen. Oon mää siellä majaillu, aina ko baarista tullu, eikä kotia asti jaksanu, mutta suosiolla nukkunu sohvalla ja lähteny johonki heti ko tullu parempaa tekemistä. Viime viikonloppuna olin kavereitten kanssa liikenteessä molempina iltoina, liekkö ollu Insinööri vaan mielissään. On se edelleen mun mielestä hauska, mutta se mieluummin elää sitä omaa virtuaalielämäänsä. Siinäpähän olkoon.

Sitten, tapasin yhen pojan. Se on mun kaverin kaveri ja oon nyt kaks kertaa ollu samassa porukassa liikenteessä. Ekalla kerralla näytti et se ois voinu olla kiinnostunu vähäsen, mutta koska sillä oli vähän niinku "sokkotreffit" yhen toisen sen kaverin kaverin kanssa ni en viittiny ees kokeilla. Nyt viikonloppuna oltiin taas samassa porukassa liikkeellä, mutta jotenki tuntu et se ei enää osottanu minkäänlaista kiinnostusta mua kohtaan. En sen kummemmin jaksanu vongatakkaan, liekö sitte kuvitellu koko jutun. Ei mulla oo mikään kiire, tutustua ja kattoa onko aineksia enemmän ko kaveruuteen... Sillä niin mukava poika on ihan jees vaikka vaan kaverinaki. Antaapa ajan näyttää.

Koska hommat on vähän jäässä täällä päässä, ja koska en oo aikoihin nähny Rinsessaa ja muita Keski-Suomen kavereita, aattelin vapuksi kömpiä niitä moikkaamaan. Verestellä vanhoja muistoja ja juhlia kunnolla pitkällä kokemuksella hyväksi todistetussa seurassa. Tiiä häntä vaikka sieltä joku vanha hoitokin lämpiäis läheisyyden puutteeseen....